Netti homoseksuaaliseen sex lepakkolaakso

   Gay-hieronta

... Ulkopuolistenkin taholta voi varsinkin pienemmillä ja suvaitsemattomilla paikkakunnilla joutua kuuntelemaan nimittelyä ja huutelua, joissain tapauksissa jopa väkivaltaa. Kleinin asteikossa seksuaalinen suuntautuneisuus on jaettu seitsemään osatekijään. Mä olen 25, enkä mä vieläkään ole varma mun seksuaalisesta suuntautumisesta. Tämä hylkääminen selitti sen, miksi Loren oli suvun hämmästykseksi yrittänyt myöhemmin ruveta perheen tytöksi. No emmä sitä ikinä oo sen kummemmin miettiny. Ne, jotka eivät homoutta hyväksy - eli ihmistä kokonaisuutena - eivät ole tuntemisen arvoisia.

Kimppapano thaihieronta kuopio gay

Homoseksuaalisuus on kiellettyä useissa maissa ja homoseksuaalisista teoista voi saada jopa kuolemanrangaistuksen. Homoseksuaalisuus on saanut useissa länsimaissa kuitenkin viime aikoina laajan hyväksynnän, eivätkä homoseksuaaliset teot ole enää rangaistavia eikä homoseksuaalisuutta enää pidetä mielisairautena. Homoseksuaalit voivat useissa maissa rekisteröidä parisuhteen tai solmia avioliiton. Tiedeyhteisössä homoseksuaalisuutta pidetään nykyään normaalina ja positiivisena seksuaalisen suuntautumisena variaationa.

Juutalaisuuden ja katolisen kirkon sekä myöhempien kristillisten kirkkokuntien suhtautuminen homoseksuaalisiin tekoihin ei tule pyhistä kirjoituksista, vaan stoalaisuuden filosofiasta. Homoseksuaalisissa teoissa kuten myös masturboinnissa siemen menee hukkaan, mutta sitäkin suurempi on sen merkitys, että stoalaisilla oli vahva näkemys siitä että ihmisellä on voima hillitä itsensä ja että on tavoiteltava mielenrauhan saavuttamista tällä tavalla.

Esimerkiksi Musonius Rufus on argumentoinut, että ihmisen tulee suojella itseään seksuaalisilta kiusauksilta ja seksuaaliselta liiallisuudelta. Stoalaiset asettivat seksuaaliset teot laajempaan ihmiselämän merkitykseen, jossa seksuaaliset teot voivat olla moraalisia vain kun niitä käytetään lisääntymiseen. Varhaiset kristilliset teologit omaksuivat tämän stoalaisten näkemyksen ja keisari Augustinuksen aikaan seksi lisääntymismielessä oli ainoa normaali seksi.

Inversiossa henkilöllä on synnynnäinen ja pysyvä sukupuolisesti kääntynyt seksuaali-impulssi, eli miehen seksuaali-impulssi kohdistuu sukupuolellisesti käänteisesti mieheen kuten naisella. Sen sijaan perversio oli epämoraalinen ja perverssi seksuaaliteko. Jako olemisen muotona inversio ja käyttäytymisen muotona perversio monimutkaistui, kun lääketieteessä ja psykiatriassa pyrittiin käsitteellistämään homoseksuaalisuus nimenomaan seksuaalisen halun muotona, joka sopisi yhteen seksuaalisen suuntautumisen ja objektivalinnan kanssa.

Freudin näkemyksen mukaan heteroseksuaalisuus on normaalin libidon kehityksen lopputulos, ja psykoanalyyttisessä koulukunnassa homoseksuaalisuus edusti normaalin libidon kehityksen häiriötä. Freudin mukaan heteroseksuaaleilla on kyky tulla kiinnostuneeksi samasta sukupuolesta, jota Freud nimitti latentiksi homoseksuaalisuudeksi. Behaviorismi kiinnitti mielentilojen sijaan huomiota käyttäytymisen kategorisointiin, ja homoseksuaalisuus liitettiin tiettyihin liiallisen seksuaalikäyttäytymisen muotoihin.

Sen jälkeen homoseksuaalisuutta on yritetty määritellä pysyvänä suuntautumisena. Tutkija Alfred Kinseyn tutkimustulokset siitä että ihmisiä ei voi jaotella hetero- ja homoseksuaaleihin aiheutti määritelmäkriisin, sillä homoseksuaalisuutta pidettiin pienen ja määritellyn kategorian patologiana.

Tieteilijät päättivät säilyttää heteroseksuaalisuuden ja homoseksuaalisuuden erilliset kategoriat, ja lisäksi erottivat toisistaan homoseksuaaliset teot ja homoseksuaalisen henkilön, mikä mahdollisti homoseksuaalisuuden säilyttämisen olemisen muotona.

Ihmiset alkoivat julistaa identiteettinsä olevan homoseksuaali. Se liittyi miespuolisilla homoseksuaaleilla tehtyihin sosiologisiin tutkimuksiin ja homoseksuaaliksi leimautumisen sosiaalisiin vaikutuksiin.

Seksuaali-identiteetin ajatus kiteytyy kaapista ulostulemisessa. Homoseksuaalisuus seksuaali-identiteettinä muutti kysymyksen siitä mikä saa ihmisen kehittymään homoseksuaaliksi muotoon mikä saa ihmisen kehittymään henkilöksi joka identifioituu homoseksuaaliksi. Tällöin homoseksuaalisuuden tutkimus kohdistui identiteetin muotoutumisen tutkimiseen.

Plummerin mukaan tällöin ei ole tarkoituksena löytää homoseksuaalisuuden kausaalisia syitä, vaan kehtysprosesseja jotka saavat yksilön rakentamaan ja pitämään yllä tiettyä seksuaali-identiteettiä.

Seksuaali-identiteetti tarkoittaa, että yksilö kategorisoi itsensä tietynlaiseksi henkilöksi kokemusten ja tunteiden valossa. Tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että luultavasti esiintyy erilaisia homoseksuaalisuuden tyyppejä. Tämä tarkoittaa että homoseksualisuus ei ole vain yhdenlainen asia ja sitä että kaikki homoseksuaalit eivät ole homoseksuaaleja samoista syistä.

Yleisen käsityksen mukaan on rooleiltaan kahdenlaisia homomiehiä: Näihin on tarjottu selitykseksi sitä kumpi rooleista tuntuu henkilölle luontevammalta. Mutta monet homomiehet identifioituvat molemmiksi, josta käytetään sanaa versatile. Toisaalta kaikkia homomiehiä anaaliyhdyntä ei edes kiinnosta ja suosivat muita seksin muotoja.

Osa miehistä ei identifioidu topeiksi, bottomeiksi, eikä versatileiksi ollenkaan. Osa ei edes identifioidu homoiksi, vaikka harrastaisivat anaaliyhdyntää miesten kanssa. Nämä identifioituvat men that have sex with men MSM -kategoriaan ja ovat usein myös heteroseksuaalissa suhteissa.

Tutkimusten mukaan top-miehet ovat useammin antava osapuoli myös suuseksissä ja top-miehet identifioituvat harvimmiten homoiksi ja heillä on myös eniten sisäistettyä homofobiaa , itseinhoa homoseksuaalisia halujaan kohtaan. Homoseksuaalisuutta pidettiin mielisairautena, mutta psykiatrian kyky selittää homoseksuaalisuutta ilmeni heikoksi.

Biologisia selityksiä homoseksuaalisuudelle alettiin etsiä, kun psykiatriassa käytetyt ympäristöön liittyvät sosiaaliset ja kulttuuriset selitykset olivat pieniä kiinteiltä vaikutuksiltaan ja kausaatioiltaan epämääräisiä.

Ensimmäiseksi biologit etsivät homoseksuaalisuuden selitystä aikuisten ihmisten hormoneista. Homomiesten ja heteromiesten testosteroni- ja estrogeenipitoisuudet kuitenkin havaittiin samantasoiksi ja aikuisten poikkeavien hormonipitoisuuksien hypoteesi kaatui.

Tämän jälkeen homoseksuaalisen syytä on etsitty syntymää edeltävistä sikiön kohdussa kokemista hormonialtistuksista. Hypoteesiä tukee se fakta, että testosteronille altistavaa CAH-sairautta sairastavista naisista 37 prosenttia on lesboja tai biseksuaaleja.

Toisaalta hypoteesiä vastaan puhuu se, että hormonaalisista ongelmista sikiövaiheessa kärsineet, joille on tullut hormonaalisista poikkeavuuksista sukupuolielinten tai sukurauhasten epämuodostumia, eivät ole homoseksuaaleja.

Baileyn ja Pillardin homomiehillä vuonna tekemässä geenitutkimuksessa on todistettu homoseksuaalisuuden periytyvyys. Homoseksuaalisuus ei ole prosenttisesti periytyvää, mikä tekee siitä multifaktoriaalisesti periytyvää, mikä tarkoittaa että homoseksuaalisuuden periytyvyyteen vaikuttavat muutkin tekijät kuin vain geenit. Tutkimusten mukaan kuitenkin jopa identtisten kaksosten joilla on ollut sama kasvuympäristö, seksuaaliset suuntautumiset voivat olla toisistaan poikkeavia.

Geenit selittävät identtisten kaksosten homoseksuaalisuudesta vain 52 prosenttia. Vuonna Hamer löysi homomiesten X-kromosomeista yhteneviä kohtia. Tutkijat ovat yrittäneet löytää "homogeeniä" sitä löytämättä. Geenitutkimuksessa hyödynnetään nykyään epigenetiikkaa ja on kehitetty epigeneettisiä selitysmalleja, joissa keskitytään hormoneille herkkyyteen.

Hormoneihin keskitytään CAH-sairaudesta tiedetyn pohjalta. Ympäristötekijöistä homoseksuaalisuuden esiintymiseen vaikuttavat ei-jaetut tekijät, joskin naispuolisten homoseksuaalien kohdalla myös jaettu ympäristö saattaa olla merkittävässä roolissa.

Miesten ja naisten homoseksuaalisuuden etiologia näyttää olevan erilainen, sillä erimunaisten kaksosten osalta yhden kaksosen homoseksuaalisuus on yhteydessä toisen kaksosen kohonneeseen homoseksuaalisuuden todennäköisyyteen ainoastaan silloin, kun he ovat samaa sukupuolta.

Kaksostutkimuksia on arvosteltu vinoutuneisuudesta, sillä ne ovat perustuneet vapaaehtoisuuteen. Todennäköisesti ne kaksosparit, joissa molemmat osapuolet ovat homoseksuaaleja, ovat olleet halukkaampia ilmoittautumaan kuin sellaiset, joissa vain toinen osapuoli on homoseksuaalinen.

Homoseksuaalisuus ei ole valinta eivätkä homoseksuaalit valitse elämäntapaansa. Olsonin teorian mukaan homoseksuaalisuus johtuisi aivopuoliskojen dominanssista.

Heteronaisilla ja homomiehillä yleensä oikea aivopuolisko on dominoiva. Sen sijaan heteromiehillä ja lesboilla yleensä vasen aivopuolisko on dominoiva. Olson arvelee että geeni tai hormoni säätelee sitä kumpi aivopuolisko dominoi.

Lesbojen ja heteromiesten oikea aivopuolisko on vasempaa suurempi, ja hermoyhteyksiä on enemmän oikeassa mantelitumakkeessa. Homoseksuaalisuuden evolutiivinen selitys saattaa olla, että homomiehen siskot ovat poikkeuksellisen viehättäviä, vetävät miehiä puoleensa ja saavat enemmän lapsia kuin muut naiset. Homoseksuaaleina itseään pitävien osuuden selvittäminen väestöstä ei ole helppoa.

Osuuden selvittämisessä on otettava huomioon kriteerit joita käytetään, rajat ja aikajakso jonka sisällä seksuaalinen suuntautuminen määritellään. Niitten ihmisten määrä, joilla on tunteita samaa sukupuolta kohtaan voi olla suurempi kuin niitten määrä, jotka myös toteuttavat käytännössä näitä tunteita. Toisaalta taas tunteita toteuttavien ihmisten määrä voi olla suurempi kuin ihmisten, jotka varsinaisesti määrittelevät itsensä homoksi, lesboiksi tai bi-seksuaaliksi.

Seksuaalista identiteettiä on Suomessa tutkittu satunnaisotoksiin perustuvilla kysely- ja haastattelututkimuksilla ja Homoseksuaalisuuden juridisissa historioissa länsimaissa on nähtävissä jako kahteen perinteeseen: Ranskan vallankumouksen vaikutus lakijärjestelmiin näkyy erityisesti lakien suhteessa yksityisyyteen.

Ranskan vallankumouksen traditiossa yksityiset käytännöt, esimerkiksi homoseksuaaliset teot, eivät olleet rangaistavia, elleivät ne sisältäneet väkivaltaa tai seksiä alaikäisten kumppaneiden kanssa, mutta poliisi ja juridinen järjestelmä puuttuivat säännöllisesti julkisuudessa tapahtuneisiin tekoihin. Toinen lakijärjestelmä, joka oli yleisempi protestanttisissa maissa, piti sisällään erilaisen käsityksen siitä, mitä valtion tulee kontrolloida. Tässä traditiossa katsottiin olemassa olevan itsessään moraalittomia tekoja, joista tulisi rangaista sellaisina myös sekulaarisen lain edessä.

Samaa sukupuolta olevien parien avioliitto on hyväksytty lailla seuraavissa maissa: Hollannissa vuodesta , Belgiassa , Espanjassa , [51] Kanadassa , [52] Etelä-Afrikassa , [53] Norjassa , [54] Ruotsissa , [55] Portugalissa , [56] Islannissa [57] , Argentiinassa [58] [59] , Tanskassa [60] , Uruguayssa [61] , Uudessa-Seelannissa [62] , Ranskassa [63] , Isossa-Britanniassa [64] , Yhdysvalloissa [65] ja Suomessa [66].

Asenteet homoseksuaalisuuden hyväksyttävyydestä vaihtelevat suuresti maittain. Yhdysvaltalaisen Pew Research Centerin kyselytutkimuksessa vuonna asenteet homoseksuaalisuutta kohtaan olivat myönteisimmät länsimaissa ja etenkin Euroopan unionin maissa, joista useimmissa yli kolme neljäsosaa oli sitä mieltä, että yhteiskunnan tulisi hyväksyä homoseksuaalisuus.

Yhdysvalloissa hyväksyjiä oli 60 prosenttia, Japanissa 54 prosenttia, Israelissa 40 prosenttia, Venäjällä 16 prosenttia ja latinalaisessa Amerikassa keskimäärin hieman yli puolet.

Afrikassa ja muslimimaissa homoseksuaalisuuden hyväksyntää kannatti useimmiten alle 10 prosenttia väestöstä. Homoseksuaalisuus hyväksyttiin yleisesti sitä harvemmin, mitä suurempi merkitys uskonnolla on yhteiskunnassa. Nuoret vastaajat olivat useissa maissa hyväksyvämpiä kuin vanhat. Vuonna julkaistun syrjintää selvittävän Eurobarometrin mukaan Euroopan unionin maitten vastaajista 71 prosenttia on sitä mieltä, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä tulisi olla samat oikeudet kuin heteroseksuaaleilla.

Vastaajista 61 prosenttia tukee samaa sukupuolta olevien avioliittojen sallimista kaikkialla Euroopassa. Suomessa asenteet samaisen Eurobarometrin mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan ovat myönteisempiä kuin Euroopan unionissa keskimäärin: Suomessa homot ja lesbot kokevat syrjintää yhä työpaikoilla ja kouluissa , vaikka laki syrjinnän tiukasti kieltääkin.

Tutkimusten mukaan homojen ja lesbojen työsyrjinnästä on näyttöä. Toisaalta, ne jotka salaavat seksuaalisen suuntautumisensa, näkevät syrjintää tapahtuvan useammin omalla työpaikallaan. Monille uskonnoille on ollut ominaista kielteinen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen.

Monien uskontokuntien piirissä seksuaalivähemmistöt ovat muodostaneet itsenäisiä ryhmiä, joissa homoseksuaalisuus on sallittua. He ovat itse ansainneet kuolemansa. Homoseksuaali yleistyi käsitteenä luvun lopulla ja luvun alussa sekä korvasi aikaisemmin käytössä olleet sanat, joista sodomiitti lienee tunnetuin. Lääketieteessä käytettiin pitkään rinnakkain lukuisia sanoja kuvaamaan samaa ilmiötä, mutta sanat olivat osin ristiriitaisia keskenään.

Tällaisia sanoja olivat esimerkiksi inversio , uranismi , uniseksuaalisuus , biseksuaalisuus ja psyykkinen hermafrodismi. Käsite homofilia pyrki korostamaan rakkauden ja ihmissuhteen merkityksen tärkeyttä pelkän seksuaalisen mieltymyksen lisäksi. Michel Foucault kirjoittaa, että ennen kuin termi homoseksuaali stabiloi seksuaalisen erilaisuuden, sodomiitti oli ollut vain sarja tekoja siinä missä homoseksuaalisuus nyt nimesi ihmisryhmän.

Juuri se houkutti minut homomaailman syövereihin tiukemmin kuin mikään muu. Myös Andrew Comiskey on kertonut, miten hän alkoi tuntea homoseksuaalista kaipausta, koska oli joutunut eristetyksi miespuolisista ikätovereistaan. Se oli yksi pääsyistä hänen homoseksuaaliseen kaipaukseensa: Suuressa osassa varhaista seksuaalista kehittymistäni näkyi vieraantuminen omasta maskuliinisuudestani.

Tunsin itseni riittämättömäksi ja sopimattomaksi miehen osaan. Se johtui paljolti isästäni ottamastani tunnetason etäisyydestä, joka johtui yhtä paljon omista odotuksistani ja vääristä havainnoistani kuin isäni puutteista.

Eroani isästä vahvistivat miespuolisten ikätovereideni jatkuvat torjumiset, jotka alkoivat peruskoulussa ja jatkuivat läpi murrosiän. Koska olin ottanut etäisyyttä isästäni ja miespuolisista ikätovereistani, aloin tuntea voimakasta homoseksuaalista kaipausta. En ymmärtänyt sitä loukkaantuneisuuden ja tuomion mielialaa, joka minulla oli miehiä kohtaan.

En myöskään ymmärtänyt, miten vaikeaa minun oli tulla toimeen oman maskuliinisuuteni kanssa. Äidilläkin voi olla osuutta homoseksuaalisuuden syntyyn. Jos hän erottaa lapset isästään, sitoo lapsen liian kiinteästi itseensä puolisonsa sijasta ja ottaa pojan uskotukseen, voi se olla haitallinen tekijä. Äidin hellyys voi johtaa pojan psykologisesti harhaan, ja kun poika joutuu uskotun rooliin, on hänen vaikea irrottaa omaa sukupuoli-identiteettiään äidin identiteetistä.

Hän ottaa enemmän mallia äidiltään kuin isältään. Leanne Payne on selostanut tätä tekijää: Ellei lapsella ole voimakasta ja tukea antavaa isähahmoa, voi äiti, joka on ylettömän suojeleva ja haitallisen läheinen poikansa kanssa, aiheuttaa sen, ettei hänen poikansa pysty erottamaan seksuaali-identiteettiään äidin identiteetistä, ja äiti voi edesauttaa pojassa kehittyvää homoseksuaalista käytöstä.

Toinen mahdollinen malli on sellainen, jossa hallitseva ja dominoiva äiti haukkuu puolisoaan lasten kuullen. Kyseessä on äiti, joka on aggressiivinen ja puolisoaan halventava. Sen seurauksena pojan isästä muodostama kuva voi vahingoittua suuresti. Lisäksi pojan voi myöhemmin olla vaikea luottaa naisiin, koska hänen äitinsä on antanut dominoivan ja hallitsevan mallin. Tällaista taustaa on selostanut Andrew Comiskey: Kerta toisensa jälkeen olen saanut nähdä, miten kamppailijat eivät pysty heteroseksuaaliseen kanssakäymiseen, koska he kokivat vastakkaista sukupuolta olevan vanhempansa käyttäneen toista vanhempaa hyväksi.

Eräs apua hakenut ei luottanut naisiin alkuunkaan, koska hänen äitinsä käyttäytyi dominoivasti passiivista aviomiestään kohtaan ja solvasi tätä. Vanhempien kielteinen suhtautuminen seksuaalisuuteen. Yksi tekijä homoseksuaalisuuden syntyyn voi olla vanhempien kielteinen suhtautuminen seksuaalisuuteen.

Kyseessä voi olla tilanne, jossa vanhemmat rankaisevat lasta kohtuuttomasti siitä, että tämä on paljastanut omaa ruumistaan tavallisessa lasten leikissä. Se voi johtaa myöhemmin kaiken sukupuolisuuden kieltämiseen. Joskus vanhempien kohtuuttoman kielteiset reaktiot tällä alueella aiheuttavat vain vahinkoa.

Tai sitten kyseessä voi olla tilanne, jossa isä ivaa pojan heräävää kiinnostusta tyttöihin. Poika voi ymmärtää asian niin, että kyseessä on jotain sopimatonta, likaista ja epänormaalia Tosin tässäkin voi olla taustalla muita tekijöitä, jotka vaikuttavat tilanteeseen. Siksi hän saattaa myöhemmin kääntyä oman sukupuolensa puoleen hyväksyntää etsiessään.

David ja Don Wilkerson ovat selostaneet tätä tekijää kirjassa "Juureton sukupolvi" s. Lapset, joita jatkuvasti varoitetaan sukupuolisen kanssakäymisen vaaroista, alkavat pitää sitä ikävystyttävänä tai likaisena asiana. Murrosiän luonnolliset sukupuolitunteet tulkitaan luonnottomiksi ja ne aiheuttavat lapsille syyllisyyden tunteita.

Heitä on ehkä opetettu pelkäämään vastakkaista sukupuolta olevia henkilöitä. Vanhemmat, joilla itsellään on sukupuoliongelmia, heijastavat usein nämä tietoisesti tai tietämättään lapsiinsa. Vanhempien, jotka kasvattavat lapsiaan sukupuolisesti terveessä kodissa, ei tarvitse pelätä kasvattavansa homoseksuaalilasta; mitä todennäköisemmin lapsi kasvaa normaalisti.

Seksuaalisesti terveessä kodissa pitäisi jatkuvasti näkyä merkkejä, joista lapsi voi luonnollisesti päätellä heteroseksuaalisen elämäntavan olevan - ei ainoastaan normaalia ja oikeaa - vaan myös antoisaa ja miellyttävää.

Seksuaalisesti tasapainoiset vanhemmat tietävät vaistomaisesti, kuinka heidän tulee rohkaista maskuliinisuutta pojissa ja feminiinisyyttä tytöissä: Mikäli vanhemmat ovat pettyneitä saadessaan pojan tytön sijasta ja yrittävät alitajuisesti pakottaa lastaan toisen sukupuolen rooliin - esim.

Leanne Payne kertoo hyvän esimerkin: Loren, tyylikäs, komea nelikymppinen mies, oli ollut avoimesti homoseksuaalinen nuoruudestaan asti. Tämä oli aiheuttanut pahoja ristiriitoja hänen ja hänen isänsä välille ja särön muihin sukulaissuhteisiin. Hän ei hyväksynyt itseään mutta puolusti kiivaasti käytöstään väittelyissä isänsä kanssa. Hän tajusi, että hänen homoseksuaalisuuteensa liittyi kaunaa ja kapinaa isää kohtaan, mutta hän ei ollut koskaan osannut käsitellä niitä. Tämä mies oli löytänyt Kristuksen ja tullut aidosti uskoon, mutta hän hävisi usein taistelussa jatkuvaa homoseksuaalista suuntautumista vastaan, kunnes Jumala toi esiin hänen perusmuistonsa.

Tämä tapahtui, kun pyysimme Herraa löytämään sen muiston, joka paljastaisi ongelman syntymisen. Tämän rukouksen aikana hän eli uudelleen tilanteen, joka tapahtui kun hän oli juuri syntynyt. Kun tilanne valkeni, hän näki isänsä tulevan huoneeseen, jossa hän oli juuri syntynyt. Pettymys täytti äkkiä huoneen ja painoi raskaana hänen päällään. Isä katsoi häntä Lorenin sanojen mukaan inhoten ja sanoi: Loren oli kolmas poika, ja tyttöä oli kovasti toivottu.

Loren "näki" kaiken tämän ja koki sen uudelleen - ja ymmärsi sen tällä kertaa sekä tiedollisesti että emotionaalisesti. Tämä hylkääminen selitti sen, miksi Loren oli suvun hämmästykseksi yrittänyt myöhemmin ruveta perheen tytöksi. Hän halusi leikkiä nukeilla ja leikkiä tyttöjen eikä poikien kanssa. Hän yritti tiedostamattaan olla se tyttö, jota hänen isänsä oli toivonut. Hyväksikäyttö samaa sukupuolta olevien taholta voi aiheuttaa homoseksuaalista käytöstä.

Jerry Arterburn on kertonut, miten hän joutui hyväksikäytetyksi. Se yhtenä tekijänä johti hänet väärään suuntaan. Hän kertoo myös, että monet hänen homoseksuaalituttavistaan omasivat samanlaisen taustan. Toinen lainaus Argentiinalaisen evankelistan Carlos Annacondian kirjasta puhuu samasta asiasta: Tuosta illasta oli seurauksena, että tunteeni suistuivat oikeilta raiteiltaan. Olin joutunut seksuaalisesti väärinkäytetyksi. Minun tapauksessani siinä oli kirjaimellisesti lopun alku Kolmisenkymmentä vuotta kestänyt kamppailuni muistuttaa monen muun homoseksualistin tapausta.

Olen tavannut useita kaltaisiani, jotka ovat tutustuneet homoseksualismiin joutuessaan isompien poikien tai aikamiesten sukupuolisen ahdistelun kohteiksi. Ironista kyllä, tuo ensimmäinen kokemukseni antoi minulle sitä miehistä huomiota, jota kaipasin.

Samalla se repi ennestäänkin heikkoa perusturvallisuuttani ja itsetuntoani. Suuri osa ihmisistä, jotka Jumala on vapauttanut homoseksuaalisuudesta, on kertonut meille, että heidät on lapsuudessa joko raiskattu tai heitä on käytetty seksuaalisesti hyväksi. Usein sellaiset sanat kuten ”sinä olet nynny”, joita vanhemmat sanovat loukatakseen lasta, voivat alistaa pienen pojan valtaansa.

Mutta kun Jeesus tulee heidän elämäänsä, pahan hengen on lähdettävä ja he pääsevät vapaiksi. Voin vakuuttaa, ettei muuta hoitoa tarvita. Kun miesten homoseksuaalisuuden taustalla on tavallisimmin huono isäsuhde, on naisilla taas ongelmia äitisuhteessaan. Se on yleisin syy naisten homoseksuaalisuuteen.

Leanne Payne on havainnut sen olevan yleisin taustatekijä: Ymmärsin nyt sen emotionaalisen puutteen, jonka vuoksi Lisa oli erityisen haavoittuva ja oli helposti päätynyt lesbo-opettajansa syliin. Lesbolainen käyttäytyminen paitsi jos on kyse hysteerisestä persoonallisuudesta ei seksuaalineuroosina ole läheskään niin monimutkainen kuin miesten homoseksuaalinen käyttäytyminen.

Kokemukseni mukaan se johtuu yleensä tarpeesta päästä äidin syliin, tarpeesta, joka ei lapsuudessa ole täyttynyt ollenkaan tai ainakaan tarpeeksi. Erik Ewalds on tehnyt saman havainnon naisten homoseksuaalisuudesta. Hän kirjoittaa kirjassaan Tahdotko tulla terveeksi, s. Olen huomannut hoitaessani miespuolisia homoseksuaaleja, että yksi syy heidän taipumukseensa on se, että heillä ei aikoinaan ole ollut isähahmoa, johon samaistua.

He eivät ole saaneet apua oman sukupuolensa ja sen minuuden löytämiseen, joka olisi vapauttanut heidät. Pitkään olen myös yrittänyt selvittää, mikä sitten piilee naisten homoseksuaalisuuden takana.

Ainakin yksi syy on se, että äidistä ei ole ollut samaistumisen kohteeksi. Silloin tyttö on lähtenyt kilpailemaan samaistuakseen miesten kanssa. Hän yrittää siis ostaa itselleen ihmisarvoa pärjäämällä kilpailussa juuri miesten kanssa. En väitä, että tämä olisi ainoa syy ja että se sopisi kaikkiin naispuolisiin homoseksuaaleihin, mutta on tällaisia tapauksia, naisia, joita olen kuunnellut ja saanut auttaa löytämään oman minuutensa.

Myös jos hän on kokenut seksuaalista ahdistelua miesten taholta, saattaa se laajentaa hänen pelkoansa ja vihaansa miehiä kohtaan. Rakkaudenkaipuussaan hän saattaa kääntyä oman sukupuolensa edustajan puoleen.

Tämä on tavallinen taustatekijä myös miesten homoseksuaalisuudessa. Homoseksuaalisuuden synnyn taustalla on usein epäedullisia tekijöitä, joita edellä mainittiin. Kuitenkin on todettava, että vaikka monilla ihmisillä on samanlaisia olosuhteita, ei se ole tehnyt heistä homoseksuaaleja.

He ovat voineet kärsiä samoista asioista eivätkä kuitenkaan ole ajautuneet samanlaiseen elämään. Reagoimisellamme omiin olosuhteisiimme onkin paljon merkitystä. Hyvänä esimerkkinä on se, että vaikka prostituoidut ja rikolliset tulevat yleensä aina tietynlaisista kodeista, niin kuitenkin moni samanlaisista olosuhteista tullut henkilö ei ole päätynyt prostituoiduksi tai rikolliseksi.

Se osoittaa, että jokainen voi vaikuttaa omiin valintoihinsa. Alan Medinger, itsekin entinen homoseksualisti, kertoo aiheesta lisää. Hän mainitsee, etteivät itse olosuhteet aiheuttaneet hänen homoseksualismiaan, vaan pikemmin se, miten hän reagoi olosuhteisiin. Hänen tarinansa pätee varmasti moneen muuhun nyt homoseksuaalisuutta harjoittavaan henkilöön: Menneisyydestäni löytyy melkein kaikki ne elinolot, joiden oletetaan tyypillisesti johtavan homoseksuaalisuuteen: Olin ei-toivottu lapsi, vanhempani olivat toivoneet itselleen tytärtä, minulla oli vanhempi veli, joka vastasi paremmin isän odotuksia kuin minä, ja isä, jolla oli suuria tunne-elämän ongelmia.

Hän pystyi tuskin selviytymään omasta elämästään, saati sitten olemaan pojalleen todellinen isä. Tiedän, etteivät nämä tekijät aiheuttaneet homoseksuaalisuuttani. Pikemminkin se, miten reagoin näihin seikkoihin, johti minut tähän suuntaan.

Kuten todettiin, on homoseksuaalista käytöstä usein perusteltu sillä, että se on synnynnäistä ja ettei muutos ole mahdollinen. On vieläpä osoitettu vääränlaista sääliä ja sanottu: Mutta kuten todettiin, ei homoseksuaalisuus ole synnynnäistä, vaan siinä on kyse kasvuolosuhteista ja ihmisen omista valinnoista. Jos se olisi perinnöllistä, olisi todennäköistä, että esim. Kuitenkaan useimmiten näin ei tapahdu, vaan asia voi rajoittua vain yhteen sisarukseen.

Samoin, jos kyseessä olisi perinnöllisyys, tulisi myös vanhempien ja isovanhempien olla samalla tavalla suuntautuneita. Kuitenkaan he eivät ole tätä olleet. Se osoittaa, ettei kyseessä ole perinnöllinen asia tai synnynnäisyys. Se on varmasti mahdollista, vaikka monet homoseksuaalit saattavat sanoa, etteivät he koskaan voi eivätkä haluakaan muuttua.

Kuitenkin Jumala, joka loi ihmisen mieheksi ja naiseksi, voi eheyttää ihmisen rikkinäisyyden, koska siitä tässä asiassa on kysymys. Hän voi eheyttää ihmisen rikkinäisyyden ja korjata ehjäksi sen, mikä vuosien varrella on päässyt sisällä hajoamaan.

Ihmisen on vain ensin luovutettava elämänsä Jumalalle. Hyvän esimerkin Jumalan toiminnasta antaa 1. Tässä luvussa puhutaan siitä, miten miehimykset tai uuden käännöksen mukaan "miesten kanssa makaavat miehet" eivät peri Jumalan valtakuntaa. Kuitenkin Paavali lisää, että "tuommoisia te olitte, jotkut teistä".

Tämä osoittaa, että nämä ihmiset olivat ennen olleet homoseksuaaleja, mutta eivät olleet enää. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä ; mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä.

Myös Alan Medinger on kertonut omasta vapautumisestaan. Hänen vapautumisensa tapahtui yhtäkkiä, jota ei kylläkään aina tapahdu kaikille: Seuraavana päivänä ja sitä seuraavina päivinä huomasin, että oli tapahtunut koko joukko ihmeitä. Homoseksuaaliset fantasiat, joita minulla oli ollut joka päivä 25 vuoden ajan, olivat hävinneet. Koin sellaista rakkautta Willaa kohtaan, jota en ollut kuvitellut mahdolliseksi.

Ja mikä ehkä vieläkin tärkeämpää, Jumala ei ollut minulle enää kaukainen tuomari, vaan hän oli tullut minulle henkilökohtaiseksi Vapahtajaksi. Jeesus rakasti minua, ja minä rakastin häntä paljon. Ensimmäistä kertaa tajusin, mitä rakastaminen ja rakastetuksi tuleminen todella merkitsevät Sen tähden, että parantumiseni homoseksuaalisuudesta tapahtui niin äkisti, minulta kysytään usein kuinka täydellinen parantumiseni oikein on. Vastaukseksi voin sanoa, että aika on todistuksena sen aitoudesta ja että siunattu avioliitto on tämän parantumisen hedelmä.

En ole viimeisen kymmenen vuoden aikana kokenut yhtään homoseksuaalista kiusausta. Kiusauksella tarkoitan vakavasti harkittua tai toivottua seksuaalista tekoa samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa. Kuitenkin perusparantumisen jälkeen koin tavallaan kaipaavani rinnalleni vanhempaa, vahvempaa miestä. Tämäkin on nyt mennyttä, ja pidän miehiä veljinä, en isinä tai suojelijoina. Katsomme toista lainausta, joka liittyy aiheeseen. Se kertoo transseksuaalisesta naisesta, joka eli 37 vuotta miehen roolissa Kirjoituksen otsikko on: Hän käyttäytyi kuin mies, pukeutui kuin mies ja käytti miehen kutsumanimeä.

Hän tukahdutti kaiken feminiinisen itsessään ja vain harva tiesi, että hän oli todellisuudessa nainen. Syynä hänen käytökselleen olivat pääasiassa lapsuuden ja elämän olosuhteet kuten yleensä homoseksuaalien ja seksuaalivammaisten taustalla. Hänestä toivottiin poikaa tytön sijasta ja hän huomasi miellyttävänsä vanhempiaan paremmin pojan roolissa. Kuitenkin vapautuminen ja eheytyminen pääsivät alkuun, kun hän luovutti elämänsä Jumalalle: Isäni oli italialainen ja äiti Hollannin romaneja.

Perheeni oli kovin rikkinäinen. Jouduin jo nuorena tekemisiin Rotterdamin alamaailman kanssa. Minut tuomittiin vuotiaana kolmeksi ja puoleksi vuodeksi vankilaan, La Serpe kertoo. Kodin ongelmien vuoksi tyttö vietti lapsena vuosia isoäitinsä luona Italiassa. Vanhemmat olivat toivoneet esikoisestaan poikaa. Tyttö tajusi jo varhain miellyttävänsä vanhempiaan ja pärjäävänsä kadulla poikana paremmin.

Mekot, korut ja meikit eivät olleet siis häntä varten. Luisa tukahdutti kaiken feminiinisen itsessään ja otti kutsumanimekseen miehisen nimen Loid. Vain harva tiesi hänen oikeaa sukupuoltaan, sillä hän ajoi hiuksensa, käytti miesten vaatteita ja käyttäytyi muutenkin miehen tavoin. Tästä alkoi Luisan tie huumediileristä evankelistaksi. Naiseus alkoi löytyä sitä mukaa, kun hän sai eheytyä sisäisistä vammoistaan, joista lapsuudenaikaiset hylkäämiskokemukset olivat suurimpia.

Vei kuitenkin useita vuosia ennen kuin hän uskalsi luovuttaa miesidentiteettinsä kokonaan Jumalan hoidettavaksi. Jumala vakuutti jatkuvasti tietävänsä, mitä Luisalle kuuluu. Hän lupasi parantaa tämän sydämen haavat, jos Luisa vain palaisi takaisin hänen luokseen. Sain parantua perusteellisesti sisäisistä vammoistani ja olla hänen sylissään kuin lapsi.

Koin katumusta siitä, että olin vuotiaaksi asti elänyt miehen roolissa. Vasta silloin uskalsin luovuttaa miesidentiteettini kokonaan Jumalalle ja hyväksyin naiseuteni. Kookas, komea tumma nainen murtuu itkuun monta kertaa aikoja muistellessaan. Tie ei ole ollut helppo, mutta tänä päivänä hän on onnellinen. Luisa on täynnä iloista jännitystä odottaessaan, mitä Jumala on suunnitellut häntä varten seuraavaksi.

Eheytymiskokemuksensa jälkeen Luisa palasi takaisin slummityöhön Brasilian Fortalezan kurjimpien pariin. Hän näyttää valokuvia, joissa hän poseeraa uskoon tulleen entisen macumba-papin kanssa tai rukoilee itkevän naisen kanssa, jonka alaraajat ovat kuoliossa hoitamattoman diabeteksen vuoksi.

HOMOSEKSUAALISEEN TUPAKKA FETISSI DEITTIHUONE